Terveisiä aurinkoisesta Tukholmasta, jossa piipahdimme myöskin esikoistaan odottavan ystäväpariskunnan kanssa viikonloppureissulla!
Laivalla tuli syötyä ja nukuttua hyvin :) Lauantaina piipahdimme Tukholmassa aurinkoisessa, mutta kirpeässä pakkassäässä hieman shoppailemassa.
Shoppailusaldo jäi melko olemattomaksi, mitä nyt muutamia söpöjä pikkusukkia, huivia(=kuolalappua) ja ihan perus mustia housuja beibelle löysinkin. Åhlens yllätti mukavasti omalla vauvanvaatemallistollaan, mutta muuten tuttujen ja turvallisten, sekä kivoiksi havaittujen lastenvaatemerkkien hintataso oli Ruotsin kruunun kurssin huomioon ottaen tuntuvasti kalliimpi kuin samat vaatemerkit tällä hetkellä euroissa Suomessa (mm. Lindex, Polarn O.Pyret ja H&M).
Eipä sitten tullut noista ostettua mitään,
paitsi nämä tassupöksyt, vaikka ne olisikin saanut Suomesta asteen edullisemmin!
Po.Pin aleissa sen sijaan piipahdin useampaankin otteeseen ennen reissuamme ja tein aivan mahtavan ihania ja söpöjä löytöjä -50% alennuksista, joiden lisäksi piti aina löytää kolmen settejä, sillä kassalla oli alennusprosentin lisäksi osta3maksa2-tarjous!
Tällainen yli-innokas alennusmyyntishoppailija kun ei pysty sellaisia välttämään ollenkaan!!
Mm. tällaisia vaatekappaleita tuleva beibemme sai:
 |
Body ja trikoopöksyt Po.Pin värikästä vihreä/pinkki/ruskea raitakuosia,
sekä alla näkyvä vihreä windfleece haalari. Kaikki kokoa 56cm. |
 |
| Tunika koko 62cm ja samettipöksyt koko 68cm. |
 |
| Ja tässä vielä 56cm windlfeece haalari ihanuudesta raikkaampi kuva, jossa väri oikein pomppaa silmille!! ;) |
Kyseessä on siis tuulta hyvin kestävä haalari, jossa kädet ja jalat saa tumpuiksi, ettei pienille varpaille ja sormille tule kylmä. Olen ajatellut, että tämä soveltuu kesälläkin viileisiin iltoihiin helpoksi lämmittäjäksi ja kun ei Suomen kesien lämpötiloista ikinä tiedä, niin tarvittaessa myös ulkoiluun tai automatkailuun tms. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään toppahaalari siis. Luulisin, että haalari on kaiken lisäksi melko pitkä ikäinen, sillä tumput voi myös jättää auki ja käyttää hanskoja/villasukkia tai tossuja jaloissa ja käsissä.
Olen kuullut haalarista paljon kehuja ja ystävältäni ostin sellaisen jo varastoon myös isompana kokona. Kirkkaan punainen 68cm windfleece haalari odottelee siis laatikossa ensi syksy/talvea :)
Ja sitten vielä neuvolakuulumisia tältä aamulta... Kaikki hyvin :)
Beibe lähti karkuun kun neuvolatäti tuli kuuntelemaan sydänääniä! Ja niin se tekee aina kun itsekin yritän kotosalla leikkiä kirpputorilta ostamallani 5euron kotidopplerilla ;D Kyllä ne sydänäänet sieltä aina löytyvät, mutta tänäänkin aamulla neuvolatäti sanoi, että vauva ihan selkesäti käänsi meille selkänsä, jotta äänet kuuluisivat vaimeammin, haha!
Sen sijaan valokuvattavanahan pikkuinen oikein nauttii olla, sillä lähes pysähtyy oikein poseeraamaan aina kun ollaan oltu ultrattavana. Vai onkohan sekin vaan jähmettymistä? Tai sitten neitokainen on tullut äitiinsä ja viihtyy ammattitaitoisen kuvaajan edessä?! ;)
Meidän pikku E on kyllä muutenkin oikein rauhallinen neitokainen. Liikkeitä tuntuu tasaisesti joka päivä, mutta lähinnä iltaisin kun itse lösähdän sohvalle jumittamaan. Päivän mittaan tai nukkumaan mennessä neiti on rauhallinen tapaus. Saa nähdä jatkuuko loppuraskaus tähän malliin vai alkaako beibe ahdistelemaan enemmänkin kun liikkeet vahvistuvat viikkojen kertyessä... Etuistukka saattaa liikkeitä reilustikin vaimentaa, joten sekin voi olla yksi syy minkä takia tunnen liikkeitä vaan itse rentona ollessani.
Tai sitten beibe on vaan rauhallinen luonne, eikä turhia hötkyile!
Tai kerää voimia syntymänsä jälkeiseen elämään ja vanhempiensa kiusaamiseen? ;)
Joka tapauksessa kaikki hyvin!
Pissa oli puhdas, verenpaineet ok ja hemoglobiini 134.
Paino nousee tasaiseen tahtiin. Nyt oli tullut aika reilu harppaus edelliseen neuvolaan verrattuna (66,4 -> 69,7kg), mutta ei vielä mitään huomautettavaa neuvolatädin puolelta. Onhan nyt menossa rv20-30 välisten viikkojen suuri kasvukausi!
Isäntä jaksaa naureskella kuinka painan edelleen (juuri ja juuri) vielä vähemmän kuin mitä silloin kun aikoinaan tapasimme! Olimme molemmat melko tuhdissa kunnossa tuolloin (itse painoin pyöristettynä 70kg ja Isäntäkin lähes 6kg enemmän kuin tänä päivänä) ja päätimmekin silloin koirien ja omakotitalon hankinnan jälkeen, että juostaan ensin maratonit ja sitten aloitetaan yrittämään lapsen saantia. Naimisiinkin sitten siinä (14kk) yrityksen aikana ehdimme oikein hyvin!
Kohdunpohjan korkeus mitattiin ensimmäistä kertaa ja piirun verran alle keskikäyrän jäätiin, vaikka omasta mielestäni masu on turvonnut viimeisen parin viikon aikana ihan huimasti! Neuvolatädin mukaan masu vastasi kooltaan viikkoja oikein hyvin :)
Kelan paperit saaneena pohdinkin nyt vielä viimeisiä kertoja, että otammeko äitiyspakkauksen vai rahasumman. Meiltä kun löytyy jo lähes kaikki pakkauksen sisältö, niin kyllä se raha vaan houkuttelee enemmän.
-rouva H & neiti E rv 22+3
