normiarvot

Avasin juuri kirjekuoren, jossa on verikokeideni tulokset!

Hormoniarvoni ovat näytteiden mukaan normaalit. (Suluissa viitearvot)

Kp 21 mitattuna:

- TSH 2,7 mU/l (0.3-4.5) kilpirauhanen

- S-T4-V 12 pmol/l (10-21) kilpirauhanen

- Prolaktiini 212 mU/l (70-500) maitohormoni

Mitä tästä voimme päätellä?  

Progesteronimittauksen tulos tulee ilmeisesti myöhemmin... Silloin selviää onko ovulaatiota siis tapahtunut tässä kuussa. Donnatestin mukaan ei, mutta oireiden perusteella ehkä (en oikein niistäkään enää ole niin varma, sillä ovulaatioon liittyvät oireet jakaantuivat viikon mittaiselle jaksolle, eikä sitä sellaista perinteistä yhden päivän kovempaa vatsakipua ollut ollenkaan). Mutta katsotaan, kunhan tulokset tulevat!  

Nyt tuplatunnille zumbaamaaaaan!! :D

-H

sininen muistutus

Maaliskuun kivi, muistuttamassa ensitapaamisestamme Isännän kanssa. Mulla on maailman paras mies! 

oireita ilman tuloksia?

Edellisestä kirjoituksestani turhautuneena ajattelin hakea todistusaineistoa tapahtuneesta ovulaatiosta, mutta ei mennyt ihan niin kuin strömsössä...

Menin eilen innoissani apteekkiin ostamaan Clearbluen ovistestipakettia (koska netistä tilattu edullisempi testipaketti ei ehtisi luokseni, öö... eilisillaksi?). Apteekin mukava täti kuitenkin ehdotti kokeilemaan Donnatest-sylkiovulaatiotestiä. Sanoi, että joku asiakas oli kuulemma kertonut tehneensä peräti 3 lasta yhdellä Donnatestillä, sillä kyseessä on monikäyttöinen ja peräti monivuotinen testi. Patterin/valon pettäessä joutuu sitten vasta uuden testin hankkimaan...  

(kuva täältä)

Innoissani illalla sitten testailin, saamatta minkäänlaista ovikseen viittaavaa tulosta. Ja sama juttu tänään aamulla. Ei minkäänlaisia merkkejä ovulaation lähestymisestä tai meneillään olemisesta. 

Joko siis 

a) en ovuloi (ainakaan tässä kuussa) tai 

b) ovulaatio meni jo (kp12-14 välillä), mikä määrittäisi kierron pituudeksi toiseksi kierroksi peräkkäin 27 päivää ja vau.fi-sivuston ovulaatiolaskuri näyttäisi tukevan 27 päivän pituutta sekä ovulaation bongaamistuntemuksiani 15.2 - 19.2 välillä. (Ja tuntemuksieni mukaan olemme myös lisääntymismahdollisuudet hyödyntäneet, hihii!)

Tulos:

Hedelmälliset päiväsi ovat:

14.02.2011 - 19.02.2011

Ovulaatiopäivä:

17.02.2011

Laskettu aika:

10.11.2011

(taulukko vau.fi ovulaatiolaskuri)

tai 

c) ovulaatio on vielä edessä, mikä on kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto, sillä se tekisi kierrosta erityisen pitkän ja lähestyvä ovulaatio olisi silti jo käsillä ja sen olisi pitänyt näkyä Donnatestissä... 

 *huokaus* 

Ens viikollahan se selviää kun piipahdan siellä labrassa. (Tai siis sitten kun ne tulokset selviää...)

Päätän uskoa vaihtoehtoon b! :D 

Nyt valmistautumaan iltaan positiivisin mielin :) 4kk hääpäivämme lähestyessä, lähdemme Isännän kanssa ensin ravintolaan syömään ja sieltä konserttiin! Vaikea välillä uskoa, että maistraatissa piipahtamisestamme on jo kulunut neljä kuukautta! Se tarkoittaa myös sitä, että 8 kuukauden kuluttua olisi tarkoitus viettää hääjuhlaamme hieman isomman vierasjoukon kanssa... Mutta siitä lisää myöhemmin! 

-H

ihmettelen vaan...

Että mitäköhän nää aaltoilevat vatsakivut oikein on, jos lääkärin mukaan en (todennäköisesti) tässä kierrossa ovuloi ollenkaan? Entäs ne eilis aamusta lähtien kylään piipahtaneet limat...?

Tuntuu, että se mun lääkäri ei ehkä sittenkään ollut niin osaava kuin miltä aluksi vaikutti.

Junnan kirjoituksista olen nyt lueskellut, että nuo ensimmäiset hormoniarvojen näytteet, eli lähinnä kilpparin toiminta otetaan yleensä kiertopäivinä 3-5. What? Ei mulle sanottu mitään tollasta...! Se mukava lääkäritäti sanoi, että ne voi mennä antamaan koska vaan, kunhan ennen klo10 aamulla.

Meinasin jo käväistä siellä labrassa alku viikosta, kunnes laskelmoin, että koska joudun jokatapauksessa menemään sinne ensi viikon torstaina antamaan ovulaation jälkeisen progesteroni-näytteen, niin miksi en hoitaisi kaikkia näytteitä samalla? Jaa'a, nyt en oikein tiedä... Pitäisköhän mun nyt kuitenkin käydä antamassa ne kilppariarvot ensin, eli siis huomenna aamulla?


-H :)

ensimmäinen tunnustukseni

Lämmin kiitos Pingulle Gorgeous blogger-tunnustuksesta, vaikkakin olen hieman epävarma täytänkö Pingun kriteerit siitä, että olisin onnistunut kirjoittamaan blogissani vain rajaamistani aihealueista rönsyilemättä liiaksi :) Vanhassa blogissani pysyttäydyin kiltisti rajaamieni aihealueiden sisällä, mutta Talon sydän blogin syvimpänä tarkoituksena oli alunperinkin kaataa kaikki aidat ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Jos vain taivas on rajana, niin mikä sitten lasketaan rönsyilyksi? ;)

Gorgeous Blogger-palkinto on suunnattu kaikille upeille kanssabloggaajilleni.
Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle blogin pitäjälle, jotka mielestään sen ansaitsevat.


Milloin aloitit blogisi: Aloitin ensimmäisen blogini, Spinning Harrietin maaliskuussa 2008 vasta-alkaneen kuntoiluintoni kannustajaksi. Talon sydän blogi näki virtuaalisen valon tammikuussa 2011.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea blogisi käsittelee: Kun Spinning Harrietin aihealueet alkoivat tuntua liian ahdasmielisiltä, aloitin Talon sydän-blogin, jonka aihealueita en ole rajannut vielä millään tavalla. Uskon, että aikanaan rajaus tulee ihan itsestään... Toistaiseksi tarkoitukseni on kirjoitella elämäni ajankohtaisista asioista ja yritykseni on löytää joka ikisestä päivästä jotain hyvää! 

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin: Rivien väliin ja välillä erittäin suorastikin ilmaistu positiivisuus. Kaikella on tarkoituksensa ja jokaisesta asiasta pystyy tavalla tai toisella löytämään jotain positiivista. 

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen: Yhteishenki, samanlaisten kokemuksien etsiminen ja omien jakaminen. 

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi: Tällä hetkellä en mitään. Aika näyttää minkälaisen tien Talon sydän itselleen valitsee... 


Haluaisin jakaa tunnustuksen upeiden pitkäaikaisten blogiystävieni, sekä muutaman uudemman tuttavuuden kanssa:

*Verona, en tiedä mitä välillä tekisin ilman positiivisuuttasi liittyen raskautumisyrityksiimme. Kiitokset uskomattoman kattavista tietoiskuista ja realistisesta asenteestasi!

*rakas blogiystäväni Minttukrokantti, keep up the good work! Olet upea nainen, välillä liiankin tiukka itsellesi ;) Kiitos realistisista kertomuksista ja ajatuksistasi vauva-arkeen liittyen, ehdit usein vastata sellaisiinkin kysymyksiin mitä me muut emme ole keksineet vauvattomina edes pohtia :)

*All I ever wanted is here blogin K, yksi uusimmista blogilöydöistäni. Lueskelin koko blogin läpi viime viikonloppuna ja niin pieni neitokainen kuin äidin laukut, vaatteet ja kodin sisustustyyli veivät minut täysin mukanaan!

*Kaitaliinan upea tyyli, kodin kauniit sisutukselliset yksityiskohdat, suloiset koirulaiset ja positiivinen elämänasenne vetävät minua puoleensa kerta toisensa jälkeen.

sekä last but not least
*Pingu, right back at ya! Olet upea nainen ja valmis tekemään niin paljon tavoitteet saavuttaaksesi, arvostan sinua hurjasti!




-Harriet :)

Mukava täti

Eilen kävin näyttämässä tyhjää pikkuyksiötäni mukavalle lääkäritädille :) jolla oli sekä huonoja, että hyviä uutisia kerrottavanaan.

Positiivista palautetta sain suht säännöllisestä kierrosta, varsinkin koska olin itse sitä mieltä, että heittelyt ovat kuitenkin olleet niin vähäisiä ja harvinaisia. (Etenkin kun sain kuulla, että jos vuoto alkaa klo18 jälkeen, lasketaan kp1:seksi vasta seuraava päivä?! Joten viime kiertoni olikin 27pvn, eikä 26 kuten aluksi kuvittelin. Jolloin kiertoni ääripäät ovat olleet 27 ja 35. Ja jos tuon pisimmän ainutkertaisen 35päivän ääripään tiputtaa pois laskuista, niin kierto on vaihdellut 27-32kp:n välillä viimeiset 12 kuukautta. Mielestäni se ei ole paljon!)

Positiivista oli myöskin se, että kerroin ovulaatio-oireiden olevan omalla kohdallani selkeät ja yksiselitteiset ja omasta mielestäni olen (en välttämättä kaikissa, mutta ainakin) kaikissa tarkemmin seuraamissani kierroissa olen ovuloinut. Kuitenkaan ultraäänitutkimuksen perusteella lääkäri ei usko, ainakaan tämän kierron perusteella, että niin olisi aina tapahtunut sillä...

Toinen munasarjani on monirakkulainen ja toinen hieman vähemmän monirakkulainen, mutta ainoa johtava follikkeli sillä puolella oli suojannut itsensä seinämillä, joten on hyvin todennäköisesti kehittynyt turhaan, sillä ei turvaovensa takia pääse tositoimiin. Tämä siis tilanne tässä kierrossa, kp 9 ultrattuna.

Ensi viikolla olisi tarkoitus testata ainakin seuraavat arvot: Prolaktiini, TSH ja Tyroksiini. Eli juurikin ne kilpirauhasten toimintaan viittaavat arvot? Muistaakseni... Siellä vastaanotolla kun pitäis ihan oikeesti olla joku nauhuri piilotettuna taskuun, että muistais kaiken kuulemansa vielä sen huoneen oven sulkemisen jälkeenkin. 

Ja sitten vielä kp 20-25 välisenä aikana, eli ovulaation jälkeen pitäisi käydä antamassa Progesteroni (eli keltarauhashormonia mittaavat) arvot, jotta nähdään onko ovulaatio tapahtunut.

Siitä sitten jatketaan.


Lääkärin jälkeen tunnelmat olivat positiiviset.
Isäntä ilahtui oman pikkuyksiömme kuntotarkastuksesta ja valokuvista :) Ihana rakas Isäntä!

Vasen ovario = Monirakkulainen

Oikea ovario = Nr2 kohdalla seinämän taakse suojautunut rakkula

Lääkäri oli oikein mukava, osaava ja antoi myös toivoa, vaikkakin huomauttikin useaan otteeseen, että monirakkulaisuus yms. saattavat vaikeuttaa raskautumista. Ei kuitenkaan missään vaiheessa diagnosoinut mitään, vaan jatkoa seuraa sitten näytteiden antojen jälkeen...


Kotiin päästyäni ex-ystäväni Google päättikin sitten lannistaa totaalisesti paljastamalla monirakkulaisten munasarjojen tarkoittavan samaa asiaa kuin sellainen vauvakuume-nettisivustoilla silloin tällöin esiintynyt ongelmallinen ja pelätty kirjainyhdistelmä kuin PCO. *huokaus*

Onneksi Google osaa kuitenkin kertoa, että "jos naisella on säännöllinen kuukautiskierto, niin monirakkulaisista munasarjoista ei usein ole mitään erityista haittaa"! Jes, positiivisuus kunniaan, en jaksa sittenkään vielä masentua monipuolisista munasarjoistani :) Ensi viikolla jatketaan testeillä ja hyödynnetään ovulaatio 150%:sesti!

-H

Ja tarpeeksi monta tuntia PCO-asiaa googlailtuani olen 99% varma, etten "sairasta" ks."tautia" ainakaan niin vakavissa määrin, että se vaikuttaisi meidän plussattomuuteen. En vain usko. En omaksu oireita omalla kohdallani ollenkaan, enkä siten usko, että asiasta on meille haittaa. Mutta jatketaan noilla ensi viikon kokeilla ja pohditaan aina uuden tiedon valossa asiaa uudestaan... 

Nyt nauttimaan kauniista talvisäästä Isännän, koirien sekä ystäviemme ja heidän koiriensa kanssa :) Ihanaa viikonloppua kaikille!

Ups and downs

Up and down, ylös ja alas... Niin se vaan  heilahtelee mielialani, huoh! Kyllä naisena olo on välillä vaan niin rankkaa...

Toissapäivänä meinasin alkaa itkemään Vauva-lehteä lukiessani ja myöhemmin samana päivänä Isännän kanssa telkkaria katsellessani kun tuli jotain mitäänsanomattomia mainoksia... Ei ole normaalia, pirun hormoonit!

Eilen illalla kuulin sitten ystävältäni, että hän on raskaana. Olin aluksi yllättävän onnellinen heidän puolestaan! Oikein yllätin itsenikin, kuinka iloinen olin heidän plussastaan, koska olen etukäteen jännittänyt miten reagoisin jonkun todella läheisen raskautta yrittävän plussasta, joka koittaisi ennen omaani... Mutta hyvinhän se meni! Vaikka täytyy sanoa, että onneksi tieto plussasta tuli tietokoneen välityksellä eikä kasvotusten.

Mutta sitten illalla, nukkumaan mennessä... Ei tullut itkua eikä kiukkua, mutta harmitus. Ei suututa, eikä masenna - ihan vaan harmittaa. Koska mäkin haluan sen plussan! Enkä edes voi kutsua tuntemuksiani kateudeksi, sillä olen vilpittömästi onnellinen ystäviemme puolesta, mutta yksinkertaisesti harmittaa etten ole vielä omaa plussaani päässyt tapaamaan :(


Löysin tänään Veromodalta ihanan farkkuhaalarimekon, ihan täydellisen äitiysvaatteen! Onnistuin välttämään sen ostamisen ensimmäisessä kaupassa, pysyin vahvana. Toisen kerran kun kävelin samaisen ketjun liikkeen ohi, oli mielialani sen verran heikko ja harmitus noussut ainakin kaulaan asti, että kävin sitten ostamassa mekon varastoon... Nappasin koon M, joka on tällä hetkellä itselleni n.koon verran iso rintojen kohdalta ja vatsan kohdalle mahtuisi vaikka viimeisillään oleva vatsa :)

Ystäväni plussasta puheenollen ajatukseni harhailivat kummityttöni äidin vatsan seutumille, jossa kasvaa paraikaa rakkaalle kummitustytölleni pikkuveli. Kummityttöni äidillä on vielä kuukausi laskettuun aikaan ja uskoisin,  että jopa hänen vatsansa mahtuisi kauniin farkkumekkoni sisään! Suunnittelin, että voisin sitten oman raskauteni alussa, ommella mekon selkämystä muutamalla pistolla istuvammaksi, kunnes vatsani täyttää kauniisti koko etumuksen :)

Hetken verran kaikki oli siis taas hyvin Harrietlandiassa, kunnes tajusin, että keräilen äitiysvaatteita kaappiin ilman merkkiäkään omasta plussasta. *syvä huokaus*

Kun kummityttöni äiti kesällä kertoi elämänsä toisesta plussasta, muistan samalla jännittäneeni myös omien kuukautisteni alkamista - tai ei alkamista. Siitä on nyt 8 kuukautta.


Joten pisaraksi pohjalle...
Sain kuin sainkin varattua ajan lääkärille. Ja peräti jo huomiselle! Jännää! Ajatuksenani on nyt siis käydä vuosittaisessa perustarkastuksessa ja jutskailla vähän lääkäritädin kanssa sen toisen tädin ei-toivotuista vierailuista. Jospa vaikka ne kilpirauhasarvot ainakin saisi tarkastettua?

-H :)

vauvantekohomma se on simppeli

siihen tarvitaan vaan äiti ja isukki <3

...mutta, koska on aika mennä tutkimuksiin? 

Lopetin pillerit vuosi sitten helmikuussa, jolloin alkoi "vauva tulee jos on tullakseen"-aika , ei missään nimessä vielä virallinen yritys.

Elokuun maratonin jälkeen alkoi itse yritys. Ja sitä yritystä on nyt 6 kiertoa takana. (Voi sitä aikaa kun vielä haaveilin, että mahdollinen raskaus päästäisi minut pois maratonin juoksemisesta, heh ;))

Kierto on tasaantunut hienosti, tai ainakin luulin niin kunnes täti saapui tällä kertaa kylään aivan liian monta päivää etuajassa! Joka tapauksessa kiertoni ovat olleet 26-35 kp:n välillä kuluneet 12 kuukautta, joista kuitenkin peräti 9 kiertoa on ollu tasan 30 päiväisiä. Eli vain tämä viimeinen jäi nyt 26 päivän mittaiseksi ja viime kesänä yksi kierto venyi 35 päivään.

Minkäänlaista selkeää syytä en plussattomuudellemme näe. Olen 26-vuotias, normaalipainoinen, terveelliset ruokailu- ja elintavat omaava terve nuori nainen. En polta, enkä erityisemmin juo. Suurin terveydellinen ongelmani on ollut vinot hampaat ja kuivan ihon ihottuma. Ja tietysti suklaanhimo. Vitamiinien saannin luulisi olevan kohdallaan, foolihappo mukaanlukien sillä popsin raskausajan multivitoja.

Eikä Isännässäkään mitään vikaa pitäisi olla. Mitä nyt ikää on "muutama vuosi" enemmän kuin emännällä :) Mutta eipä sen iän pitäisi miehillä niin tarkkaa olla. Isäntä on perus terve, sairastastelee todella harvoin, normaalipainoinen ja hyvät ruokailu- ja elintavat omaava herrasmies. Työpaikan kuntotesteissä (kylläkin jo lähes 2v sitten) häntä kuvailtiin ikäistään keskivertoa parempi kuntoisemmaksi. Ja sen jälkeen olemme kuitenkin juosseet ne maratonit, että ei se kunto nyt varmaan huonontunut ole ainakaan!


Näiden pintapuolisten faktojen perusteella, koskakohan sitä pitäisi hakeutua tutkimuksiin?

Eihän tässä nyt todellisuudessa olla kuin 6kk yritetty. Vuoden yrityksen jälkeenhän yleensä kehotetaan vasta tutkimuksiin hakeutumaan. Olen kuitenkin jo pitkään käynyt yksityisellä gynellä, joten miksipä en menisi "vuosittaiseen" tarkastukseen ja kyselisi muutamia lisäkokeita samalla vaivalla? Edellisestä gynestäni taitaakin jo olla lähemmäs kahta vuotta...

Uuh, aah ja siitä tulee vauva ;)
-H

Ps.Sain Vauva-lehden mukana kupongin, jossa saan ystävänpäivän kunniaksi antaa ilmaisen lahjalehden kolmelle ystävälleni. Ensimmäiset osoitetiedot täytin kummityttöni äidin tiedoilla, mutta kahden lahjalehden osoitteet olisi vielä täyttämättä... Eli mikäli olisit valmis ilmoittamaan oikean nimesi ja osoitteesi minulle, niin maaliskuun Vauva-lehti voisi kolahtaa sinun postilaatikkoosi :) Mailia vaan talonsydan.blogspot@gmail.com.

Pudotus maan pinnalle

Tyhmä tyhmä täti, joka suvaitsi tällä kertaa saapua 4 päivää etuajassa! :( Ei olisi tarvinnut tulla ollenkaan.

Aamulla haaveilin vielä näistä:

Kuvat: Esprit

Ens kuussa sit... Kai? Toivottavasti.


-H
Ps. En tykkää tummasta suklaasta, haluan jotain kunnon suklaata! Ja karkkia. Ja jostain syystä myös puuroa.. Saattaa johtua karppauksesta, tekee yksinkertaisesti mieli hiilareita. Inhoan menkkoja!! Onneksi huomiseksi on varattuna kampaaja, joka varmasti piristää edes vähän :) 

mihin matkustaisit maaliskuussa?

Rakas äitini ilmoitti tänään lähtevänsä reissuun maaliskuussa ja kaipaili matkaseuraa. Tarjouduin heti pelastamaan äidin yksinmatkustamisen tylsyydeltä ja lähtemään mukaan! Nyt vaan pohditaan minne päin sitä suunnattaisiin??

Eli jos matkustaisit maaliskuussa, niin mihin lähtisit? 

Matkakuumetta nostattamaan, 

tässä muutama kuva viime vuoden maaliskuiselta reissultamme New Yorkista. 

Niin että, mihinkäs päin sitä tänä vuonna lähtisikään? Ei ihan niin kauas kuin Jenkkeihin... 

Reissufiiliksin, Harriet :)

Maalari maalasi taloa...

...sinistä ja punaista - eikun valkoista!

Tänään olen ahkeroinut emännän roolissa ovenkarmeja maalaillen :)

Inhoan koko keskikerroksemme vanhentuneen valkoista olemusta - kaikki pinnat ovat muka vaaleahkoja, entisiä valkoisia nykyisiä likasia tai kellertäviä. Olemme asuneet tässä jo 1,5 vuotta ja vasta nyt pääsin overkarmien kimppuun, seuraavana vuorossa olisi seinät ja sitten keittiön kaappien ovien maalaus. Ja vaikka mitä muuta! :)

Maalausinspiraatiokuvia Alvhem-sivustolta:

Ps. Muistakaahan osallistua Pingun ihanaan arvontaan! Eiköhän meistä jokaiselle kelpaisi piristys lapsellisen naiivia positiivisuutta :)

Ps2.  Kp25/30. Rinnat on edelleen kipeät, hieman jomottavat. Kehittelen taas varmasti oireita, huoh. Keskitytään siis vaan sisustusasioihin toistaiseksi... Vierashuoneen/lastenhuoneen ilmeen uudistamista jatksaa odottaa, aina siihen asti kunnes nään ne maagiset kaksi viivaa tikussa. Muutaman yön nukkuvat vieraat kyllä kestävät kulahtaneiden ruusutapettien ja kunnostusta kaipaavien vaatekaapinovien keskellä sulkea silmänsä.


Maalausterveisin, Harriet